:: wikimiki.org ::

Turboahdin

Turboahdin

Turbo eli turboahdin eli pakokaasuahdin on laite, joka painaa ilmaa polttomoottorin sylintereihin ja saa käyttövoimansa pakokaasun liike-energiasta. Turboahtimia käytetään nostamaan polttomoottorin tehoa. Turboja asennetaan usein henkilö- ja kuorma-autoihin. Turboja käytetään paljon, koska ne lisäävät moottoritehoa paljon suhteessa painoonsa, parantavat moottorin hyötysuhdetta ja siten alentavat polttoaineen kulutusta. Lisäksi Turbot hyödyntävät muutoin hukkaan menevää pakokaasun liike-energiaa.

Turboahtimen toiminta

Turboahdin liitetään tavallisesti imusarjaan, pakosarjaan ja voitelujärjestelmään. Joissakin turboissa on mahdollista käyttää myös jäähdytystä. Suurella paineella ja nopeudella moottorista purkautuvat pakokaasut pyörittävät turbiinipyörää, joka pyörittää akselin välityksellä kompressoripyörää. Ahtimen kompressori ahtaa ilmaa sylinteriin, mihin muodostuu ylipaine. Polttoainetta lisätään ilmaan yleensä ahtimen jälkeen. Moottorin teho kasvaa, koska sylinteriin saadaan enemmän palamiskelpoista polttoaineen ja ilman seosta. Ahtoilman jäähdyttämiseksi on kehitetty Intercooler

Turboahtimen rakenne

Turboahtimen siipipyörät, turbiini ja kompressori pyörä, on kiinnitetty samaan akseliin ja ne sijaitsevat omissa koteloissaan joiden nimet ovat turbiini ja kompressori kotelo. Akseli on laakeroitu ahtimen runkoon yleensä kuula- tai liukulaakereilla. Suuren pyörimisnopeuden vuoksi tarvitaan laakereille jatkuva voitelu jota varten tarvitaan kanavat voiteluöljylle. Jos turbossa on jäähdytys tarvitaan kanavat myös jäähdytys nesteelle. Ahtimen kotelot ovat yleensä irroitettavissa sen rungosta ja käännettävissä eri asentoihin erilaisia asennustilanteita varten. Kotelot ovat myös usein korvattavissa eri kokoisilla, jotta saavutettaisiin halutut ominaisuudet.

Turboahtimen ominaisuudet

Turboahtimen ominaisuuksia ovat viive, paineen tuotto kyky, hyötysuhde ja virtausominaisuudet. Viive on aika, joka ahtimelta kuluu ahtopaineen nostamiseen kierrosluvun ja kaasunasennon mukaiselle tasolle. Viive johtuu ahtimen pyörivien osien hitausmomentista, sekä siitä, että putkistot on täytettävä ilmalla. Viiveeseen voidaan vaikuttaa ahtimen koolla, pyörivien osien hitausmomenttia pienentämällä, sekä muuttamalla koteloiden muotoja. Tärkein mittari ahtimen viiveen ja huipputuoton suhteesta on A/R suhde. Pienellä A/R suhteella saavutettava nopea kiihtyvyys kostautuu huippukierroksilla ahtimen aiheuttaman ahdistuksena. Suurella A/R suhteella taas kiihtyminen hidastuu, mutta pumppausteho huippukierroksilla nousee. Hyötysuhde, virtausominaisuudet ja paineentuottokyky riippuvat ahtimen muotoilusta ja suunnitelussa tehdyistä ratkaisuista. Ahtimen ominaisuuksia kuvataan ominaiskäyrästöillä. Luokka:Tekniikka ja:ターボチャージャー

Polttomoottori

V6-moottori vuodelta 1996]] Polttomoottori on moottori, jossa liikkeen aikaansaamiseen käytetään jonkin palavan aineen (polttoaineen) moottorin sisällä palaessa tuottamaa lämpöenergiaa. Polttomoottorien polttoaineina käytetään yleisesti bensiiniä ja dieselöljyä, ja joissain maissa myös etanolia. Palamisessa moottoriin muodostuu palamistuotteita, jotka poistuvat pakoputken kautta. Polttomoottoreita käytetään mm. useimmissa autoissa ja yleisilmailun lentokoneissa. Lentokoneen teki mahdolliseksi kevyt polttomoottori.

Ottomoottori

Yleisimmät polttomoottorityypit ovat otto- ja dieselmoottori, jotka ovat saaneet nimensä keksijöidensä mukaan. Ottomoottori sai nimensä keksijänsä saksalaisen Nikolaus Otton mukaan. Näissä moottoreissa on suoraviivaisesti edestakaisin liikkuva mäntä. Tällöin tarvitaan kiertokanki ja kampiakseli muuttamaan männän liike pyöriväksi. Ottomoottorissa on neljä tahtia, joten sitä kutsutaan yleisesti nelitahtimoottoriksi: niitä ovat imutahti, puristustahti, työtahti ja pakotahti. Ottomoottori käyttää hyväkseen bensiinin leimahduspistettä. Moottorin sylinteriin syötetään bensiinin ja ilman seosta ja tämä sytytetään kipinällä, jolloin seos palaa nopeasti.

Dieselmoottori

:Pääartikkeli: Dieselmoottori Dieselmoottori sai nimensä Rudolf Dieselin mukaan. Näissä moottoreissa on suoraviivaisesti edestakaisin liikkuva mäntä. Tällöin tarvitaan kiertokanki ja kampiakseli muuttamaan männän liike pyöriväksi. Dieselmoottori voi olla kaksi- tai nelitahtinen. Dieselmoottorissa nestemäinen polttoaine ruiskutetaan hieman ennen tarkoitettua syttymishetkeä kuumaa ilmaa sisältävään palotilaan, jolloin polttoaine höyrystyy ja sekoittuu kuumaan ja paineistettuun ilmaan. Ilman kuumuus ja paine sytyttää polttoaineen ja paine sylinterissä nousee nopeasti. Tästä johtuu dieselin hieman nakuttava käyntiääni. Dieselprosessin suurimpana vahvuutena ottoprosessiin verrattuna voidaan pitää verraten pieniä pumppaushäviötä osakuormituksilla. Dieselmoottoria voidaan ajaa ja ajetaan ilmaylimäärällä jolloin osakuormituksilla pumppaushäviöitä aiheuttavia ja ilman määrää rajoittavia kuristuksia ei imuputkistoissa tarvita. Ottomoottorissa taas ilma/polttoaine-suhde on pidettävä hyvin lähellä stökiömetristä muutoin aiheutuvien ongelmien vuoksi.

Wankelmoottori

:Pääartikkeli: Wankelmoottori Vähemmän käytetty polttomoottorityyppi on wankelmoottori, jonka viimeisteli Felix Wankel vuosina 1951-1954. Autossa moottoria käytti ensimmäisenä NSU. Toimiva Wankel-moottori toimi vuonna 1957. Mazda on miltei ainoa yhtiö, joka yhdessä automalleissaan (RX-7 & RX-8) käyttää wankelmoottoreita ja jatkaa niiden kehitystyötä. Wankelmoottoreita käytetään myös lentokoneissa. Wankelmoottorin etu ottomoottoriin verrattuna on, että siinä on kiertomäntä, jonka liikettä ei tarvitse erikseen muuttaa pyöriväksi. Yksinkertaisemman mekaniikan ansiosta moottorista voidaan tehdä pienempi ja keveämpi. Wankel avasi oman pajan Heidelbergiin vuonna 1924, jona vuonna hän kehitti Wankel-moottorin (engl. rotary engine). Hän yritti patentoida sen 1926, mutta haki väärällä tuotenimellä (engl. "grease turbine"), jolla jo oli patentti vuodelta 1886. Vuonna 1927 hän teki piirustukset laitteesta "Drehkolbenmaschine ilman epätasaisesti liikkuvia osia". Hän sai patentin vuonna 1929 (DRP 507 584). 1933 hän haki lisäpatenttia DKM-moottorille, jonka sai 1936. Wankel oli kiinnostunut natsismista 1920-luvun lopun aikana ja liittyi mm. Hitler Jugendiin, jossa tapasi tulevan vaimonsa Emmy Kirn, ja liittyi NSDAP-puolueeseen eroten siitä 1932. Wankel ilmiantoi korruptoituneen Gauleiter Wagnerin ja mm. tästä syystä joutui itse pidätetyksi. 1936 hän muutti Lindauhin, Bodensee-alueelle. Wankel työskenteli moottorinsa kehittämisessä Lilienthal, BMW, DVL, Junker, ja Daimler-Benz yhtiöissä. Hän kehitti toimivia prototyyppejä. Ranskan asevoimat valtasivat alueen, jossa Wankel toimi - tehtaat purettiin ranskalaisten toimesta ja Walkel oli vankeudessa vuoteen 1946 asti. Erään toisen maailmansodan lopun tarinan mukaan Wankel-moottorin piirukstukset oli osa sitä materiaalia, jota Saksa siirsi 1944-45 sukellusveneillä Japaniin (mm. V1-ohjus on tällainen todennettu teknologiansiirto) ja tämä olisi syy, miksi Mazdalla oli tietotaito ottaa moottori käyttöön.

Katso myös

- Kaksitahtimoottori
- Nelitahtimoottori
- Sytytysjärjestelmä Luokka:Koneet ja:内燃機関

Teho

Teho on myös suomalainen virvoitusjuoma. Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä jossakin aikamäärässä. Tehon SI-yksikkö on watti (W), joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa.

Mekaaninen teho

Mekaaninen teho saadaan voiman F ja nopeuden v tulona: :P = F·v Teho on myös energian E kulutus (tai tuotto) aikaa t kohti: :P = E/t

Sähköteho

Sähköinen teho saadaan laskettua virran I ja jännitteen U tulona: :P = U·I Vaihtoehtoisesti teho saadaan sähköisessäkin järjestelmässä energian E kulutuksena (tai tuottona) aikaa t kohti: :P = E / t Vaihtovirtapiirissä teho jaetaan pätötehoon (yksikkö watti), loistehoon (yksikkö vari) on ja näennäistehoon (yksikkö volttiampeeri). Luokka:Fysiikka Luokka:Suureet Luokka:Elektroniikka Luokka:Sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka ms:Kuasa (fizik) ja:仕事率

Kuorma-auto

Kuorma-auto on erikoisvalmisteinen auto, jota käytetään pääsääntöisesti tavaroiden kuljettamiseen paikasta toiseen. Kuorma-auton kuljettamiseen vaaditaan C-luokan ajokortti. Toisin kuin henkilöautot, joissa yleensä on itsestään kantava kori, kuorma-autot on rakennettu lähes järjestäen erillisen jäykän rungon päälle. Kuorma-autojen koko vaihtelee pienistä, lähes henkilöautomaisista pakettiautoista viisiakselisiin ja 38 tonnia painaviin kuorma-autoihin. Näiden lisäksi tehdään raskaampia kuorma-autoja käyttöön suljetuille alueille, kuten esim. kaivoksiin. Kun kuorma-autoon liitetään perävaunu, saadaan ajoneuvoyhdistelmä. Kuorma-autosta käytetään joskus virheellisesti nimitystä rekka tai rekka-auto.

Historia

Ensimmäiset kuorma-autot olivat höyrykäyttöisiä ja ne otettiin käyttöön 1800-luvun puolivälissä. 1900-luvun alussa tehtiin ensimmäiset polttomoottorikäyttöiset kuorma-autot. Näiden autojen moottorit olivat bensiinimoottoreita. Sen aikakauden kaksisylinteristen kuorma-autojen kantavuus vaihteli 1500kg ja 2000kg:n välillä. Dieselmoottoreita alettiin käyttää kuorma-autoissa 1920-luvulla. Yhdysvalloissa bensiinimoottoreilla varustettujen kuorma-autojen käyttö jatkui jopa 1970-luvulle asti kun taas Euroopassa niiden käytöstä oli luovuttu kokonaan jo 20 vuotta aikaisemmin.

Rakenne

Melkein kaikkien kuorma-autojen rakenne on hyvin samankaltainen. Kuorma-autot koostuvat alustasta, ohjaamosta, moottorista, voimansiirrosta ja päällirakenteesta.

Alusta

Kuorma-auton alustan perustana on kahdesta samansuuntaisesta, yleensä teräksisestä, U-palkista tehty runko johon muut osat kiinnitetään. Rungon etupäähän kiinnitetään moottori ja moottorin perään edelleen vaihteisto. Runkoon etuosaan kiinnitetään vähintään yksi ohjaava akseli ja rungon takaosaan vähintään yksi vetävä, yleensä paripyörillä varustettu akseli. Akselien lukumäärän tulee auton tulevan työnkuvan mukaan. Kevyessä jakeluautossa ei tarvita kuin kaksi akselia. Ajoneuvoyhdistelmien vetoautoissa on yleistä varustaa auto kaksiakselisella telillä. Telillä varustetun auton takimmaisen akselin pystyy yleensä nostamaan ilmaan. Kuorma-autoihin on saatavilla useita erityyppisiä jousitusvaihtoehtoja. Yleisiä ovat
- Täysilmajousitus
- Jokaisella akselilla on ilmajouset.
- Etu- ja takapään korkeutta pystyy säätämään toisistaan itsenäisesti.
- Yleinen kappaletavaran kuljetuksissa.
- Paraabeli-ilma-jousitus
- Etuakselilla paraabelijouset ja taka-akseleilla ilmajouset.
- Takapään korkeutta pystyy säätämään.
- Yleinen kappaletavaran kuljetuksissa.
- Paraabelijousitus
- Jokaisella akselilla on paraabelijouset.
- Suosittu vaikeissa olosuhteissa toimittaessa, esimerkkinä tukkiautot.

Moottori

Ainoa nykyisin valmistettava raskaiden kuorma-autojen moottorityyppi on nelitahtinen turboahdettu dieselmoottori. Yleisiä sylinterijärjestyksiä ovat kuusisylinterinen rivimoottori sekä V8. Moottorien tehot vaihtelevat välillä 110-470kW (150-630 hv). Jakeluliikenteessä moottoritehot liikkuvat pääsääntöisesti alle 300:ssa hevosvoimassa. Näiden moottorien iskutilavuus on usein välillä 5-10 litraa. Mikäli kuorma-autoa on tarkoitus käyttää ajoneuvoyhdistelmän vetoautona moottorina on usein 400-470 hevosvoimainen, 12-litrainen moottori.

Voimansiirto

Pienten kuorma-autojen voimansiirto on lähes identtinen henkilöautojen voimansiirron kanssa. Raskaiden kuorma-autojen vaihteisto on usein 8-, 12- tai 16-nopeuksinen. Näissä vaihteistoissa on joko kolmi- tai nelivaihteinen perusvaihteisto josta saadaan erillisen lisävaihteiston avulla kaksi eri nopeusaluetta (hidas ja nopea). Tätä lisävaihdetta kutsutaan joko aluevaihteistoksi tai kertojaksi. Tämän lisäksi vaihteistossa voi olla puolittaja jolla jokainen vaihde saadaan lisäksi puolitettua. Puolittaja voi toimia pelkästään nopealla välitysalueella tai sekä hitaan että nopean aluevaihteen ollessa päällä. Autossa voi siis olla kolmivaihteinen vaihteisto jonka perässä olevilla kahdella lisävaihteella autosta saadaan 12-vaihteinen. Vaihteiston jälkeen voima siirtyy kardaaniakselin välityksellä yhdelle tai kahdelle vetoakselille. Maantieliikenteessä on yleisintä käyttää yhtä vetävää akselia riippumatta akselien kokonaismäärästä. Vaikeissa olosuhteissa liikkuvat autot, kuten sora- ja puuautot, on usein varustettu telivedolla.

Ohjaamo

Suljettu tila jossa on kuljettajan istuin. Ohjaamo voi olla ns. nokkamallinen ohjaamo tai sitten yleisempi pystynokkainen ohjaamo. Auton hytti valitaan sen mukaan minkä tyyppiseen ajoon auto ostetaan. Jos autossa ei tarvitse yöpyä ja hytistä täytyy usein poistua autoon valitaan yleensä matala päiväohjaamo. Jos autossa joutuu yöpymään ohjaamona on jonkin verran pitempi makuuhytillinen ohjaamo. Tässä on kuljettajan penkin takana n. 70cm leveä sänky yöpymistä varten. Hyttejä on useita eri korkeuksisia. Kun autoon valitaan makuuhytillinen ohjaamo valitaan usein ns. korkea ohjaamo joka sijaitsee korkeampana moottorin yläpuolella. Tällä tavoitellaa parempaa asumismukavuutta. Makuuohjaamoita on saatavilla myös useilla eri sisäkorkeuksilla.

Päällirakenne

Päällirakenne on se osa joka erottaa kuorma-autot eniten toisistaan. Päällirakenne teetetään nykyisin juuri jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten. Sama auto voidaan uutena varustaa vaikka maidon kuljetukseen tarkoitetulla säiliöllä ja seuraava omistaja voi rakennuttaa säiliön tilalle kuorma-korin. Silti auto voi päättää päivänsä toimimalla 15 vuoden ja 2 miljoonan kilometrin jälkeen metsäkonelavettina. Kappaletavaraliikenteessä olevat autot varustetaan yleensä umpinaisella kuormakorilla tai vyökapelleilla. Jos autolla ei kuljetata kovin säänarkaa tavaraa auto voidaan varustaa avoimella ja usein kippaavalla rahtilavalla. Vastaavasti puuautot on varustelu puutavarapankoin ja sora-autot kippaavalla soralavalla. Puoliperävaunun vetoon tarkoitetussa autossa on yleensä jo tehtaalla asennettu vetopöytä. Kuorma-auton rungon takapäähän voidaan asentaa vetokytkin jolloin autoa voi käyttää perävaunun vetoon.

Linkit

Kuorma-autovalmistajien kotisivuja:
- [http://www.volvo.com/trucks/finland-market/fi-fi/ Volvo]
- [http://www.scania.fi/ Scania]
- [http://www.sisuauto.com/ Sisu]
- [http://www.man-mn.com/en/en.jsp MAN]
- [http://www.delta-trucks.fi/ Iveco]
- [http://www.mercedes-benz.fi/ Mercedes-Benz ]
- [http://www.daf.fi/ DAF] Päällirakentajia:
- [http://www.ekeri.fi/ekeri_fin/ Ekeri]
- [http://www.fokor.fi/ Fokor]
- [http://www.kaupe.fi/ Kaupe]
- [http://www.vakoy.fi/ VAK]
- [http://www.narko.com/tehdas/ Närko] luokka:Liikennevälineet luokka:Autot luokka:Logistiikka ja:貨物自動車

Imusarja

Imusarjaksi kutsutaan kanavistoa polttomoottorissa, josta tuore ilma-polttoaineseos virtaa palotilaan. Moottorista saadaan sitä enemmän tehoa, mitä enemmän se käyttää ilmaa. Ottomoottorissa tämä tarkoittaa imuvaiheen aikana sylinteriin saatavan polttoneste-ilmaseoksen määrää. Jokaisen sylinterin imukanavan tulisi myös olla samanpituinen, jotta moottorin käynti olisi tasaista. Imusarjan pituudella voidaan myös vaikuttaa siihen haetaanko moottorista suurta vääntöä vai huipputehoa. Periaatteena pidetään, että pidemmällä imusarjalla saadaan enemmän vääntöä ja lyhyellä huipputehoa. Yleisimmin imusarja ovat nykyään muovia tai alumiinia. 90-luvun alkupuolella imusarjat valmistettiin vielä valuraudasta tai kevytmetalliseoksista. Luokka:Konetekniikka

Pakosarja

:Pakosarja on myös Hannu Raittilan erään novellikokoelman nimi. Pakosarja on imusarjaa "vastaava" kanavisto polttomoottoreissa, jossa palotilasta poistuvat pakokaasut virtaavat. Pakosarja on yhdistetty pakoputkistoon, jonka kautta pakokaasut poistuvat ulkoilmaan. Pakosarjan muodolla ja kanavien oikealla yhdistämisellä on suuri merkitys moottorin toimintaan. Oikein mitoitetussa putkessa kaasupatsaan sykkivä painevaihtelu saa aikaan imu-impulssiaallon, joka tehostaa merkittävästi palotilan kaasunvaihtotapahtumaa. Normaalisti käytetään valupakosarjoja. Viritetyissä moottoreissa ns. peltipakosarja on tuttu näky. Pakosarjassa jokaisen kanavan (putken) pitäisi olla samanpituinen, jotta moottori tuottaisi mahdollisimman suuren tehon. Optimaalisessa tapauksessa pakoputken pituutta pitäisi voida säätää eri käyttötilanteissa. Lyhyempi mahdollistaa korkeamman käyntinopeuden, pidempi suuremman väännön alakierroksilla. Luokka:Konetekniikka

Intercooler

Välijäähdyttimen tehtävä on polttomoottorissa laskea turbon kuumentaman imuilman lämpötila niin alhaiseksi ettei se ole vaaraksi moottorille. Alhaisempi lämpötila tuottaa lisää tehoa ja parantaa kestävyyttä. Suurta tehoa haettaessa on välijäähdytin välttämätön. Ilman tiheys laskee ilman lämmetessä ja tällöin moottorin ahtaminen ei ole enää niin tehokasta kuin ilman ollessa viileämpää.

Toiminta

Välijäähdytin toimii samalla tavalla kuin auton normaalijäähdytin. Sillä vain jäähdytetään ahtoilmaa. Moottoriin menee satoja litroja ilmaa sekunnissa, joten välijäähdyttimen tulee virrata erittäin hyvin, ja johtuen nopeasta virtauksesta myös jäähdytyspinta-alaa on oltava mahdollisimman paljon. Tästä johtuen välijäähdyttimien kennot ovat usein sisärivoitettuja, jotta saavutettaisiin maksimaalinen pinta-ala ja sitä kautta myös maksimaalinen jäähdytysteho. Luokka:Konetekniikka

RICHARD HACK

Richard Hack (March 20, 1958) is an America writer best known for his biographical books and screenplays. He is a frequent guest on talk shows and an outspoken critic of bias in television news. Born in Drexel Hill, Pennsylvania, Richard Hack attended the Lynnewood School, and Haverford School, on the Main Line in suburban Philadelphia. He later attended Columbia University and Pennsylvania State University and holds a Master’s Degree in Environmental Design. Discovered by Jack Stuart, president of Manhattan’s Stuart Agency, Hack was cast during the 1970s and 1980s in over 200 commercials, including UltraBrite toothpaste, Jockey Life underwear, Gillette Dry Look hairspray, Merona Sportswear, Bloomingdale’s and Calvin Klein. After appearing briefly in the Guiding Light soap opera on CBS, Hack moved to Los Angeles where he was hired by TV Guide magazine as its West Coast national programming editor. By the early 80s, Hack began writing the TeleVisions column for the daily entertainment trade paper, The Hollywood Reporter. During the next decade, Hack was instrumental in propelling the paper into a dominant position over rival Variety, and often appeared on the Tonight Show and Today reporting on Hollywood. During the same period, he was a frequent guest on Oprah Winfrey, Good Morning America, Larry King Live, Charlie Rose, Tomorrow, Entertainment Tonight, and Access Hollywood. In 1990, Hack left The Hollywood Reporter to become Vice President of Creative Affairs at Dove Audio and Entertainment, a production company that specialized in mini-series and book-on-tape. While at Dove, Hack adapted Sidney Sheldon’s ”The Sands of Time” and “Memories of Midnight” as mini-series, and wrote his first book, “Next to Hughes” with Robert Maheu. Since leaving Dove, Hack moved to a horse ranch in Maui, where he stables polo ponies, and established a home on the Intracoastal in Florida. His bestseller “Hughes: The Private Diaires, Memos and Letters” was the basis for the hit film The Aviator, while his latest book, ”PuppetMaster: The Secret Life of J. Edgar Hoover” is being made into a feature film by HBO Films.

Published works

- 1993: Next to Hughes (with Robert Maheu)
- 1994: Richard Hack’s Home Video Companion for Parents
- 1994: Unfinished Lives
- 1995: LoveMates: An Astrological Guide to Romance
- 1995: Jackson Family Values (with Margaret Maldanado Jackson)
- 1995: Memories of Madison County (with Jana St. James)
- 1996: Your Life: An Owner’s Manual
- 1997: When Money Is King
- 1998: Open House
- 2000: Madness in the Morning
- 2001: Hughes: The Private Diaries, Memos and Letters
- 2002: Clash of the Titans
- 2004: PuppetMaster: The Secret Life of J. Edgar Hoover
- 2005: Tragic Kingdom: The Rise and Fall of Michael Eisner

External links

- http

dating ads site gry strategiczne thrifty car rental alkomaty hostel krakow

:: RELATED NEWS ::

Walter Adams
Walter Sydney Adams (20 december 1876 - 11 mei 1956) was een Amerikaans astronoom.

Leven

Adams werd geboren in Syrië, als zoon van een missionarissenechtpaar. Hij werkte bij het Yerkes Observatoriu

De Erfenis
De Erfenis is een televisieserie die in 2004 door RTL 4 werd uitgezonden. Wanneer Andreas Heydercoper overlijdt, komen zijn kinderen bij elkaar op Curaçao. Het gezin van Andreas bestaat uit dochter Elise en de zonen Stijn en Rolf. De band tussen de drie kinderen is nooit hecht geweest en zij ontmoeten elkaar dan ook na vele jaren weer op het zonnige eiland wanneer hun vader Andreas sterft. Andreas laat een v

Walter Sydney Adams
Walter Sydney Adams (20 december 1876 - 11 mei 1956) was een Amerikaans astronoom.

Leven

Adams werd geboren in Syrië, als zoon van een missionarissenechtpaar. Hij werkte bij het Yerkes Observatoriu

Olijfastrilde
De Olijfastrilde of (Amandava formosa) is een redelijk kleine, tot de familie van de prachtvinken (Estrildidae) behorende vogel.
Herkomst: Het centrale deel van Voor- en Achter-Azië.

Uiterlijk

De bovenzijde is olijfgroen en hij heeft een donkerbruine staart. De wangen en borst zijn geelgroen, de buik is geel.

Amandava formosa
De Olijfastrilde of (Amandava formosa) is een redelijk kleine, tot de familie van de prachtvinken (Estrildidae) behorende vogel.
Herkomst: Het centrale deel van Voor- en Achter-Azië.

Uiterlijk

De bovenzijde is olijfgroen en hij heeft een donkerbruine staart. De wangen en borst zijn geelgroen, de buik is geel.